”Aina on tehty näin” – Estävätkö vanhat ajatusmallit luovan alan kasvun?
Rutiinit tuovat sujuvuutta ja turvaa, mutta voivatko ne samalla estää luovien alojen kehityksen? Kun taiteilijat ja luovat yrittäjät pohtivat työnsä arvoa ja taloudellista tulevaisuutta, onko aika kyseenalaistaa, miksi ’näin on aina tehty’ – ja mitä tapahtuu, jos uskallamme toimia toisin?
Tässä kirjoituksessa dosentti Pia Houni pohtii Kasvua luovan alan palveluille -selvityksen tuloksia ja asenteiden vaikutusta kasvun mahdollisuuksiin. 🚀 Lataa kyselyn raportti täältä
Luovien alojen arjessa ollaan juuri nyt jännittävässä risteyskohdassa: toisaalta pidetään kiinni hiljaisesti muovautuneista käsityksistä ja toisaalta on tarpeellista tarttua uusiin käytäntöihin, jotta alan tulevaisuus olisi kestävällä pohjalla. Ajattelen, että olemme tällä hetkellä "havahtumisen aikakaudessa".
Taidesisältöjen parissa työskentelevillä tämä näkyy erityisesti: Mitä enemmän ollaan taidesisällön kanssa tekemisissä, sitä vahvemmin konventiot saattavat ohjata ajattelua – ”aina on tehty näin”. Muutoksia, uutta tai kehittämistä jarruttavaa mieltä kuvataan käsitteellä emotionaalinen inertia. (ks. Koval et al 2021). Kyse on erilaisten tunteiden hitaudesta olla joustavia päätösten tai uuden omaksumisen äärellä. Nämä tekijät saattavat ohjata meitä yksittäisissä työtilanteissa, kun pitäisi tehdä ratkaisuja lähdetäänkö kokeilemaan uutta. Polkuriippuvuudella taas kuvataan muutoksen hidasta etenemistä.
Kasvua luovan alan palveluille -kyselyn tuloksissa tämä murros näkyi selvästi: toisaalta halutaan pitää kiinni vanhasta, mutta toisaalta muutosta pidetään välttämättömänä.
Kyselyn lähtökohtana oli digitaaliseen myynnin kehittäminen. Vastaajamäärä oli poikkeuksellisen korkea, mikä kertoi kyselyn paitsi tavoittaneen hyvin kohderyhmänsä, olevan myös tärkeä aihe vastaajille. Luovilla aloilla taloudellisen toimeentulon haitari on varmaan laajempi kuin millään muulla toimialalla. Skaalaa on mahdotonta tasoittaa, mutta mahdollisuuksien kehittäminen ammattilaisille on tärkeää.
Kyselystä oli luettavissa vastaajien myönteinen asenne taloudellisten resurssien parantamiseen oman työn kautta, ei siis ainoastaan apurahan turvin.
Yleisesti vastaajien asenteet olivat myönteisiä oman työn kehittämisen suhteen. Tulokset olivat rohkaisevia: vastaajista 82 % koki voivansa itse vaikuttaa menestykseensä ja tuloihinsa, ja 75 % katsoi, ettei rahasta puhuminen vähennä taiteen autenttisuutta tai arvoa. Nämä luvut kertovat, että alan toimijoilla on vahva halu uudistua ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.
Kyselyyn vastanneet osoittivat selvästi halua astua nykyhetkeen. Vastaajista 82% koki voivansa itse vaikuttaa menestykseen ja tuloihin. Myös 75% totesi, ettei rahapuhe syö taiteen autenttisuutta tai itseisarvoa. Kyselyn tuloksista oli myös nähtävissä myönteistä asennetta digitaalisen myynnin mahdollisuuksiin ja kehittymiseen. Yhtenä sellaisena kyselyn perusteella voisi pitää uusien asiakkaiden löytymistä. Yli puolet (62,50%) vastaajien asiakaskunnasta on olemassa olevaa ja tuttua.
Vastaajien kommentit omasta osaamisestaan myynnin ja osaamisensa näkyväksi tekemisestä kuvastivat mainitsemaani risteyskohtaa. Tämä korreloi myös vastaajien huomioon tyytyväisyydestään palvelujensa rahallisen korvauksen kanssa. Näissä kyselyn kohdissa painottui epävarmuus ja tarve saada osaamista lisää. On mahdollista, että kokemus omien taitojen puutteesta luo jarruttavia asenteita ja epävarmuuden pelkoa. Tiedetään, että kielteiset ajatukset (kognitiivinen vinouma) vaikuttavat mielialaan ja oppimiseen.
Kulttuuritaloustiede on yksi taloustieteenalueita, jonne luovien alojen tarkastelu kuuluu. Luovien alojen sisältö ulottuu yksittäisen taiteilijan työn myynnistä aina pelialan yritykseen. Sisällön tuotannon ja talouden ”yhdessä näkeminen” osana kestävää kehitystä ja systeemistä muutosta on vahva kehityspohja.
Luovien alojen taloudellisten haasteiden äärellä on tärkeää ymmärtää alan erityispiirteitä. Käsillä olevan kyselyn mukaan luovia alojen yhdistävä piirre on uniikki sisältö, mutta tekijöiden verkostoituminen suhteessa ostajiin on erilaista. Monet räätälöivät sisällön ja neuvottelevat hinnan asiakkaiden mukaan. Luoville aloille on tyypillistä kertaluontoisuus, töiden kiertokulku saattaa olla pitkä ja tuotteistaminen on haastavaa. On järkevää analysoida, millainen on tuotteen elinkaari tai miten vahvistaa oman alansa tavoitteiden ja saavutusten välistä kohtaamista.
Kyselyn perusteella on hyvä todeta, että monet luovien alojen edustajat katsovat rohkeasti omaa työtään kehittämisen, taloudellisen kasvun ja digitaalisten mahdollisuuksien kautta. Suhtautuminen teknologian myönteisistä vaikutuksista myyntiin on myös kyselyyn vastaajien mukaan kohtuullisen myönteinen asia.
Näkökulman vaihtaminen edistää muutosta. Talouden näkökulmasta on ei kannata unohtaa miten vahvasti kulttuuri vaikuttaa institutionaaliseen kehitykseen, innovaatioihin ja teknologiaan. Talouden kehityksen historia osoittaa, että kulttuuri on ollut ratkaiseva tekijä (Landes 1998, Korkman 2022.) Meidän kannattaa siis kysyä: kuinka pitää kiinni luovan sisällön laadusta ja arvostuksesta, mutta samalla edistää työn taloudellista sujuvuutta?
Dosentti Pia Houni on teatteritaiteen tohtori, filosofian praktikko ja kirjailija. Hän on erikoistunut luovien alojen tutkimukseen sekä taiteen ja filosofian yhdistämiseen. Houni toimii työyhteisöjen kehittäjänä, opettajana eri oppilaitoksissa ja monipuolisissa asiantuntijatehtävissä. Lisäksi hän pitää filosofin vastaanottoa, ohjaa sokraattisia dialogiryhmiä sekä luennoi ja kirjoittaa hyvästä elämästä ja itsetuntemuksesta. Houni on myös tutkinut taiteen hyvinvointivaikutuksia, yhteisöllisiä työtiloja, taiteilijoiden työtä, julkisuutta ja johtamista.
🚀 Lataa kyselyn raportti täältä
Lisätiedot Kasvua luovan alan palveluille -selvityksestä: Hankejohtaja Inkeri Borgman, inkeri@gigle.fi
