Kaivosoja: “Näihin mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii uudenlaista asennetta ja koko alan yhteistyötä”
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja näkee kulttuuri- ja luovan alan tulevaisuudessa useita kasvun mahdollisuuksia. Hän puhui aiheesta Hanasaaren kulttuuripoliittisessa seminaarissa ja nosti esille kolme merkittävää asiaa Giglen tuoreesta selvityksestä.
Miten kulttuurin arvoa voidaan vahvistaa ja millaista uutta ajattelua se vaatii alan toimijoilta?
Ylijohtaja Riitta Kaivosoja avasi Kulttuuri voimavarana -seminaarin pohtimalla puheessaan kulttuurin tulevaisuuskysymyksiä. Tässä kirjoituksessa, käymme läpi puheen tärkeimmät teemat.
Visiota kulttuurin tulevaisuudesta on vastikään hahmoteltu kulttuuripoliittisessa selonteossa, jossa on kuultu laajasti alan eri toimijoita, päättäjiä ja elinkeinoelämää. Selonteon prosessissa mukana ollut Kaivosoja kuvasi esiin tulleita toisistaan eriäviä näkökulmia näin:
– Lausunnot ovat olleet todella mielenkiintoista luettavaa, ja on ollut hauska nähdä, miten erilaiset asiat painottuvat. On tietenkin myös toisilleen vastakkaisia lausuntoja; jotakin asiaa on painotettu toisen mielestä liikaa ja toisen mielestä liian vähän.
Kaivosoja ei avannut tarkemmin, millaisia painotuksia lausunnoissa on ollut, mutta luultavasti lausunnoissa on nähty erilaisia näkemyksiä koskien taiteen itseisarvoa ja kaupallisuutta. Kulttuurin ja luovan alan ekosysteemi on niin monitasoinen, että pelko oman äänen jäämisestä muiden jalkoihin on monille todellinen. Puhe kulttuurista elinkeinona ei kuitenkaan vie arvostusta taiteen tekemiseltä, vaan alan eri kerrokset voivat tukea toisiaan.
Toimeentulo huolestuttaa, mutta elämme mahdollisuuksien aikaa
Kaivosoja korosti, että maailmanlaajuiset muutosvoimat – työn ja myynnin murros sekä tekoälytyökalujen vaikutus – muuttavat maailmaa ennennäkemättömään tahtiin. Tämä koskettaa myös kulttuurialaa Suomessa.
– Toimeentulo huolestuttaa tällä hetkellä monia toimijoita ja organisaatioita. Toisaalta elämme myös uusien mahdollisuuksien aikaa. Kansainväliset selvitykset osoittavat kilvan jyrkkiä kasvukäyriä luovien alojen tulevaisuudelle.
Hän näki useita kiinnostavia kasvun mahdollisuuksia, mutta haastoi alaa tarkistamaan asenteitaan ja yhteistyökykyään.
– Digitalisaation tuomat mahdollisuudet aineettoman arvon hyödyntämiseen, luovuuden ja teknologian yhdistelmä createch, sekä luovien palvelujen kasvu ovat kaikki kiinnostavia polkuja. Näihin mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii kuitenkin uudenlaista asennetta ja koko alan yhteistyötä.
.png)
Suomella on paljon kirittävää digitaalisuuden hyödyntämisessä
Kaivosoja nosti esiin myös hallituksen pian käynnistämän ja ministeriöiden yhteistyönä toteuttaman luovien alojen kasvustrategiatyön, jota hän kuvaili tärkeäksi askeleeksi kulttuurin tunnustamisessa elinkeinona.
– Odotan tätä työtä kovasti. Hallitushan on myös linjannut, että se tunnustaa kulttuurin ja luovat alat elinkeinona, jolla on merkittävä työllistämis- ja kasvupotentiaali.
Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on yhä kuitenkin merkittävästi jäljessä verrattuna Pohjoismaihin ja EU:n keskiarvoon, vaikka Suomessa on laajaa ja tasokasta osaamista taiteiden ja kulttuurin osa-alueilla.
– Meillä on korkeasti koulutettu kulttuurin ja taiteiden ammattilaisten joukko, mutta valitettavasti olemme jääneet kovasti verrokkimaita jälkeen. Täällä on paljon tehtävää tällä saralla.
Kaivosoja viittasi tällä puheessaan ns. luovaan talouteen, joka muodostuu kaupallisista luovan ja kulttuurialan toimijoista, vaikkakin bruttokansantuoteosuutta mitatessa mukaan lasketaan esimerkiksi kirjastopalvelut ja muut yleishyödylliset kulttuuri- ja taidesisällöt.
Tunnistettu kasvupotentiaali koskettaa nimenomaan niitä tekijöitä ja organisaatioita, joilla on tavoitteena luoda ansaintaa tai myyntiä luovalla sisällöllä.
Lue myös: Mitä luovat alat ovat?
Giglen selvitys osoittaa kehityskohteet
Puheessaan Kaivosoja viittasi myös tuoreeseen Kasvua luovan alan palveluille -selvitykseen, joka on osa Giglen OMA-hanketta. Hän nosti selvityksestä esiin kolme kiinnostavaa kulttuurin tulevaisuutta muokkaavaa teemaa, joissa näkyy alan mahdollisuus muutokseen:
- Digitalisaatio kasvattaa työn tuottavuutta, kun manuaalisesta myynnistä siirrytään automatisoituihin prosesseihin.
- Asenteiden vaikutusta oppimiseen ja kehittymiseen on syytä tarkastella, sillä alan pitää pystyä uudistumaan erilaisten murrosten myötä.
- Kunnan rooli kasvun mahdollistajana haastaa kuntapäättäjiä aktiivisesti mahdollistamaan kulttuurialan kasvun ja monimuotoisuuden.
– Nämä teemat koskettavat teitä kaikkia aika voimakkaasti, hän haastoi seminaariyleisöä, joka koostui suomalaisista ja ruotsalaisista kulttuurijohtajista.
Giglen selvityksestä hän nosti esiin erityisesti kulttuurialojen työn tuottavuuden, josta oli huolissaan aiemmin syksyllä myös tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
– Selvityksessä todetaan, että työn tuottavuutta voitaisiin parantaa sekä yksityisten toimijoiden että kuntien osalta ja että kulttuuriala on pahasti jäljessä digitaalisesta kehityksestä. Muiden alojen palveluntarjoajat ovat meille arjesta tuttuja: Tilaamme ruuat Woltilla, taksit Uberilla ja kampaamoajan Timmalla. Selvityksen mukaan 65 prosenttia kulttuurialan myynnistä hoidetaan edelleen manuaalisesti puhelimitse tai sähköpostilla kullekin asiakkaalle räätälöiden.
"Mitä kasvua estäviä asenteita ylläpidämme?"
Puheessaan Kaivosoja kertoi Giglen OMA-hankkeen tavoitteesta käynnistää systeeminen muutos ja rakentaa koko alaa hyödyttävä digitaalisen myynnin ja välittämisen toimintamalli, jolla luovan alan palvelut saadaan kasvuun.
– Yksi keskeisistä kysymyksistä mallin kehittämisessä on, onko kulttuuri kulu vai sijoitus? Kaivosoja kysyi.
Erityisesti kuntanäkökulmassa on tärkeää tunnistaa kulttuurin rooli kasvun tuojana ja työllistäjänä. Kulttuuribudjetin voisi tuen sijaan nähdä sijoituksena, jolla kasvatetaan kunnan veto- ja pitovoimaa. Kuntapäättäjän olisi hyvä sijoittajan tavoin vaatia myös euromääräisiä mittareita, joilla kasvua mitataan.
Puheensa päätteksi Kaivosoja alleviivasi, että kulttuurialan on omaksuttava uudenlainen asenne, joka hyödyntää teknologian mahdollisuuksia. Hän siteerasi Giglen OMA-hankkeen johtajaa Inkeri Borgmania:
– Mitä asenteita ylläpidämme, jotka estävät alan kukoistuksen, joista voisimme jo päästää irti? Miten voisimme yhdessä luoda vahvempaa ja vaikuttavampaa kulttuurikenttää, joka osaa hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia, näkee tekoälyn mahdollisuutena ja osaa arvostaa myös myynnin kautta tulevia euroja, ei pelkästään apurahoja oman toiminnan validoimiseen.
Tilaa Kasvua luovan alan palveluille -selvitystyön raportti täältä
