Blogiartikkelit

Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Siitä huolimatta monelle on epäselvää, mitä luovat alat ovat. Näin on erityisesti muilla aloilla, jotka voisivat luoda kilpailuetua hyödyntämällä luovien alojen osaamista, mutta termi voi olla vieras myös luovan työn tekijälle. Mistä siis puhutaan kun puhutaan luovista aloista?

‍

Tässä artikkelissa käymme läpi seuraavat aiheet:

‍

• Luovien alojen määrittely Suomessa
• Luovien alojen määrittely muissa maissa
• Miksi esimerkiksi museot, käsityöt ja markkinointi jätetään usein pois, kun puhutaan luovista aloista?
• Mitä eroa on kulttuurilla ja luovilla aloilla?

‍

Miksi määrittelyllä on merkitystä? On tärkeää ymmärtää, mitä luovat alat ovat, sillä ymmärrys auttaa tunnistamaan niiden monipuolisen arvon ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Luovat alat tukevat taloudellista kasvua ja edistävät kulttuurista ja sosiaalista hyvinvointia. Niitä kehitetään paitsi alakohtaisesti, myös niputtamalla samankaltaisia aloja keskenään, kuten VTT:n uusimmassa selvityksessä Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta. sekä työ- ja elinkeinomisnisteriön ohjaamissa kasvusopimuksissa. Siksi luovien alojen merkityksen tunnistaminen on keskeistä sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin toiminnassa, mutta erityisen tärkeää se on yksittäiselle tekijälle, sillä jokainen luovaa työtä tekevä ihminen on osa suurempaa kokonaiskuvaa.

‍

Luovien alojen määrittely Suomessa

‍

Luovien alojen määrittely Suomessa pohjautuu erilaisiin kansainvälisiin malleihin. Vakiintuneen määritelmän mukaan luovista aloista puhuttaessa viitataan kymmenestä viiteentoista alaan. Määrittely elää jonkin verran ja riippuu asiayhteydestä. Suomessa luoviin aloihin luetaan useimmiten seuraavat alat:

• Arkkitehtuuri
• Audiovisuaaliset alat (elokuva, televisio, videotuotanto)
• Esittävät taiteet (teatteri, tanssi, sirkus, musiikki)
• Kirjallisuus ja kustannustoiminta
• Kuvataiteet
• Muotoilu
• Mainonta ja markkinointiviestintä
• Media ja viestintä (sanomalehdet, aikakauslehdet, radio)
• Peliala
• Kulttuuriperintö ja museot
• Valokuvaus
• Taidekäsityö
• Tapahtuma-ala
• Sarjakuva ja kuvitus
• Muoti ja tekstiili

Jos jotain alaa ei mainita listassa erikseen, se voi johtua siitä, että useita eri aloja kootaan yhden otsikon alle. Esimerkiksi muotoilu sisältää muun muassa palvelu- ja teollisen muotoilun, sisustussuunnittelun ja graafisen suunnittelun.

Luovien alojen määritelmä kehittyy jatkuvasti vastaamaan uusia taloudellisia ja teknologisia muutoksia. Yksi kiinnostavista uusista aloista on CreaTech, joka sisältää esimerkiksi virtuaaliteknologiat, animaatiotuotannot ja xr-sisällöt​. Kehitys on nopeaa, eivätkä viralliset toimialaluokitukset valitettavasti pysy ajan tasalla, mikä vaikeuttaa alojen vaikutusten mittaamista. Kokonaisia luovia ekosysteemejä tunnistetaan nyt jo aiempaa paremmin, mutta esimerkiksi perinteisempää tapahtuma-alaa ei vieläkään tunnisteta virallisissa luokituksissa omaksi toimialakseen, vaikka sen kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa ja se työllistää lähes 200 000 ihmistä.

‍

Luovien alojen määrittely muissa maissa

‍

Eri maiden luovien alojen määritelmät heijastavat niiden kulttuurisia ja taloudellisia painotuksia sekä historiallisia ja yhteiskunnallisia konteksteja. Vaikka kaikissa maissa luovien alojen määritelmä sisältää taiteen ja kulttuurin, painotukset vaihtelevat esimerkiksi teknologian, perinteisten taiteiden, muodin ja designin välillä. 

Ranskassa esimerkiksi painotetaan muotia ja kulttuuriperinteitä, kuten taidetta ja kirjallisuutta, Etelä-Koreassa taas viihdeteollisuutta ja teknologiaa. Useissa maissa luovia aloja kuvataan toimintana, joka luovaa osaamista hyödyntäen mahdollistaa liiketoiminnan ja lisää työllisyyttä. Luovan alan määritelmiä on käytetty yleisesti vasta 90-luvulta lähtien – poikkeuksena USA, joka on jo yli sata vuotta panostanut vahvasti filmiteollisuuteensa.

Iso-Britannia on luovien alojen kehityksen kärjessä, koska luoviin aloihin on panostettu poliittisella tasolla jo pitkään. Siellä luovaan alaan kuuluu useita eri sektoreita, jotka on jäsennetty hieman eri tavalla kuin Suomessa. 

Iso-Britannian kulttuuri-, media- ja urheiluministeriön (Department for Culture, Media and Sport, DCMS) käytössä oleva, ensimmäisen kerran vuonna 1998 luotu määritelmä perustuu "luovaan intensiteettiin", eli siihen, kuinka suuri osa tietyn toimialan työvoimasta työskentelee luovissa ammateissa. Tämä tarkoittaa, että alat, joissa luovien ammattien osuus ylittää tietyn kynnysarvon, luokitellaan luoviksi aloiksi.

DCMS:n määritelmässä luoviin aloihin kuuluvat:

• Mainonta ja markkinointiviestintä
• Arkkitehtuuri
• Käsityöt
• Design (sisältäen muodin)
• Elokuva-, TV-, video-, radio- ja valokuvaus
• IT, ohjelmistot ja tietokonepelit (viihdesisältöä tukeva teknologia)
• Julkaisut (kirjat, lehdet, uutiset)
• Musiikki, esittävä taide ja visuaaliset taiteet
• Museot, galleriat ja kirjastot

Britanniassa näitä aloja tarkastellaan taloudellisten mittareiden, kuten bruttokansantuotteen (BKT) ja työllisyyden perusteella, mikä auttaa seuraamaan niiden taloudellista merkitystä ja kasvua. Mittaamista vaikeuttaa se, että luovaa osaamista käytetään laajasti myös muilla aloilla, eikä se rajoitu ns. luovien yritysten toimintaan. On kiinnostavaa, että jo parikymmentä vuotta sitten Iso-Britanniassa aineeton arvo, jota suojataan tekijänoikeuksilla, patenteilla ja tavaramerkeillä, nähtiin keskeisenä asiana luovien alojen ymmärtämisessä. Suomessa aineetonta pääomaa ei ole osattu samalla tavalla hyödyntää, mutta siihen on viime vuosina alettu panostaa enemmän.

‍

Miksi esimerkiksi museot, taidekäsityö ja markkinointi jätetään usein pois, kun puhutaan luovista aloista?

‍

Yleensä termiä luovat alat käytetään yhteyksissä, joissa puhutaan luovasta taloudesta, yrittäjyydestä tai innovaatioista. Museot, käsityöt, markkinointi, mainonta ja mediat jätetään usein pois niiden luonteen ja tehtävän vuoksi. Tässä muutama keskeisin syy:

‍

1. Historiallinen ja kulttuurinen painotus: Museot ja käsityöt nähdään usein enemmän kulttuuriperinnön säilyttämisen ja taiteen perinteen osina kuin modernina, innovatiivisena talouden osana. Museot keskittyvät usein sosiaalisiin ja oppimiseen liittyviin vaikutuksiin enemmän kuin suoraan taloudelliseen tuottavuuteen​ (SpringerLink)​.
   ‍
2. Taloudellinen fokus: Luova talous määritellään usein sen taloudellisen panoksen perusteella, kuten bruttokansantuotteen, työllisyyden ja viennin kautta. Koska museot ja käsityöt eivät aina ole merkittäviä taloudellisia toimijoita näillä mittareilla, ne voivat jäädä vähemmälle huomiolle​ (National Endowment for the Arts)​.
   ‍
3. Innovaatiot ja teknologian omaksuminen: Luova talous nähdään usein dynaamisena ja teknologian vetämänä alana. Museot ja käsityöt voivat olla hitaampia omaksumaan uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja verrattuna esimerkiksi digitaalisiin media-aloihin tai pelialaan​ (SpringerLink)​.
   ‍
4. Markkinoinnin rooli tukitoimintona: Vaikka markkinointi on keskeinen osa monien luovien alojen menestystä, se nähdään usein tukitoimintona, joka auttaa muita aloja menestymään, sen sijaan että sitä pidettäisiin itsenäisenä luovana alana.

‍

Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miksi osa luovista aloista ei aina ole mukana luovan talouden virallisissa määritelmissä, vaikka ne ovatkin tärkeitä osia kulttuuri- ja luovassa ekosysteemissä.

‍

Mitä eroa on kulttuurilla ja luovilla aloilla?

‍

Kulttuurista puhutaan sekä yhdessä että erikseen luovien alojen kanssa. Mutta ovatko luovat alat osa kulttuuria vai toisinpäin? Termiä luovat ja kulttuurialat käytetään, kun kuvataan molempia, sekä kulttuurialan toimijoita että luovan alan toimijoita samanaikaisesti. Vaikka molemmat saattavat toimia samalla alueella (esimerkiksi kulttuuritapahtumissa) nämä kaksi ovat erilaisia tarkoituksessaan ja tavoitteissaan.

‍

Erot ja yhtäläisyydet:

‍

Fokus ja tarkoitus

1. Kulttuuri: Keskittyy laajemmin yhteiskunnan perinteisiin, arvoihin ja taiteisiin, joilla on usein syvä historiallinen ja yhteisöllinen merkitys.
2. Luovat alat: Keskittyvät taloudellisen arvon luomiseen ja innovaatioon hyödyntämällä yksilön luovuutta ja aineetonta pääomaa.

‍

Taloudellinen merkitys

1. Kulttuuri: Vaikka sillä on taloudellisia vaikutuksia, kuten turismi ja kulttuuritapahtumat, se ei ole ensisijaisesti kaupallista toimintaa.
2. Luovat alat: Ovat nimenomaan kaupallisia ja niiden tavoitteena on luoda taloudellista arvoa ja työllisyyttä.

‍

Toimialat

1. Kulttuuri: Sisältää laajemmin perinteiset taiteet ja kulttuuriperinnön.
2. Luovat alat: Sisältävät myös moderneja ja teknologiapohjaisia toimialoja kuten pelit, digitaalinen media ja mainonta.

‍

Vaikka taiteet luetaan tässä kulttuurin alle, eikä niiden ensisijainen tarkoitus ole taloudellinen hyöty, voi taiteilija tai kolmannen sektorin toimija tehdä myös kaupallista toimintaa. On siis mahdollista olla samanaikaisesti sekä kulttuurialan että luovan alan toimija.

‍

Laajentamalla tietämystämme luovista aloista ja tunnistamalla niiden moninaiset vaikutukset, voimme kehittää tehokkaampia tukitoimia, jotka edistävät näiden alojen kestävää kehitystä. Olipa kyse sitten kulttuurin säilyttämisestä, teknologisten innovaatioiden hyödyntämisestä tai uudenlaisten liiketoimintamallien luomisesta, luovat alat tarjoavat valtavan potentiaalin yhteiskunnan ja talouden uudistumiselle. Jatkamalla näiden alojen tutkimista ja tukemista, voimme rakentaa vahvempaa, monimuotoisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.

Jos sinulla on jotain lisättävää tai muutosehdotus artikkeliin, voit lähettää sen meille tiimi@gigle.fi

‍

Lue uusimmat blogitekstimme täältä

Tutustu kunnille ja alueille tarjoamiimme palveluihin

Katso ilmaiset webinaarimme ja opi myymään enemmän digissä!

‍

Lähteet:

‍

Tilastokeskus: Tiedot luovien alojen työllisyydestä ja taloudellisesta merkityksestä Suomessa. Tilastokeskus
‍
Luovat Ry: Luovien alojen ammattiliitto, joka edustaa laajasti luovien alojen ammattilaisia ja tarjoaa jäsenilleen palveluita ja edunvalvontaa. Luovat Ry

Tapahtumateollisuus Ry: Tapahtumateollisuuden toimialajärjestö, joka edustaa tapahtuma-alan yrityksiä ja organisaatioita Suomessa, ja ajaa alan etuja sekä kehitystä. Tapahtumateollisuus Ry

World Economic Forum: The Creative Economy: Analyysit ja raportit luovan talouden globaaleista trendeistä. World Economic Forum

European Commission: The Economy of Culture in Europe: Euroopan komission raportti kulttuurin ja luovien alojen taloudellisesta merkityksestä. European Commission

Creative Industries Federation: Creative Industries Federation on johtava edunvalvonta- ja lobbausorganisaatio, joka edustaa Iso-Britannian luovia aloja.Infograafi

British Council: Creative Economy: Tietoa Iso-Britannian luovien alojen määritelmästä ja kehityksestä. British Council

GOV.UK: Creative Industries Sector Vision: Iso-Britannian hallituksen näkemykset ja määritelmät luovista aloista. GOV.UK

Creative UK: Ajankohtaista tietoa ja raportteja Iso-Britannian luovista aloista. Creative UK

Creative Industries Policy and Evidence Centre (PEC): Tutkimuksia ja julkaisuja luovien alojen vaikutuksista ja politiikkasuosituksista. PEC

SpringerLink: Tieteellisiä artikkeleita ja analyysejä luovien alojen määrittelystä ja vaikutuksista. SpringerLink

VTT: Selvityksiä ja raportteja Suomen luovien alojen liiketoiminnasta ja ekosysteemeistä. VTT

Business Finland: Raportteja ja selvityksiä luovan talouden ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta Suomessa. Business Finland

Creative Finland: Tietoa ja uutisia Suomen luovasta taloudesta. Creative Finland

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM): Raportteja ja tietoa kulttuuri- ja luovien alojen kehittämisestä Suomessa. OKM

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM): Tietoa ja raportteja Suomen luovien alojen taloudellisesta merkityksestä. TEM

Taiteen edistämiskeskus (Taike): Tietoa ja tukimahdollisuuksia Suomen taiteilijoille ja luoville aloille. Taike

‍